HR viesti 5/2016 | Page 37

määräaikainen työsuhde saisi kuitenkin olla enintään vuoden mittainen . Osapuolet voisivat sopia myös enintään kolmesta lyhyem mästä määräaikaisesta sopimuksesta , joiden yhteenlaskettu kesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta . Määräaikaisten työsopimusten välillä voisi olla keskeytyksiä tai jopa perustellusta syystä tehty määräaikainen työsopimus . Ilman perusteltuja syitä uusitun määräaikaisen työsopimuksen tulisi kuitenkin alkaa vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työ sopimuksen alkamisesta . Jos esimerkiksi puolen vuoden pituinen määräaikainen työsopimus alkaisi 17.2.2017 , voisi uuden puolen vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tehdä alkavaksi viimeistään 16.2.2018 . Tällöin jälkimmäinen sopimus olisi alkanut vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen alkamisesta ja sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto olisi yksi vuosi . Tarkoituksena on uudistaa ainoastaan määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksiä . Näin ollen uudistus ei siis poistaisi työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötä palveluksessa oleville osa-aikaisille , lomautetuille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille .

Toinen merkittävä muutos olisi koeajan enimmäispituuden pidentäminen neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen . Lisäksi työnantajalle annettaisiin mahdollisuus pidentää koeaikaa , mikäli työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä . Pidennysoikeus olisi kuukausi kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää ja koeajalle sijoittuvaa 30 kalenteripäivää kohden . Eli myös poissaolojaksoon sisältyvät vapaapäivät huomioitaisiin kalenteripäiviä laskettaessa . Koeaika ei kuitenkaan pitenisi automaattisesti työkyvyttömyyden tai perhevapaajaksojen perusteella , vaan työnantajan olisi ilmoitettava koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyy . Koeajan kokonaispituus pidennettynäkään ei kuitenkaan saisi ylittää puolta määräaikaisen työsuhteen kestosta tai kuutta kuukautta .

Kolmas muutos olisi takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentäminen yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen . Mikäli työsuhde olisi jatkunut sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä 12 vuotta , takaisinottoaika olisi kuitenkin kuusi kuukautta . Takaisinottovelvollisuuden sisältöön ei ehdoteta muutoksia , joten työnantajan olisi edelleen tarjottava työtä taloudellisin ja tuotannollisin irtisanomisperustein tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen , työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalla entiselle työntekijälleen , jos hän tarvitsee työntekijöitä takaisinottovelvollisuuden ollessa voimassa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin , joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt .

Onko työlainsäädäntöön tulossa vielä muitakin uudistuksia ? Työsopimuslain muutoksen lisäksi työlainsäädäntöön on vireillä useita muitakin muutoksia . Muun muassa työnantajalle perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia ehdotetaan tasattavaksi 2 500 euron kertakorvauksella . Tukea maksettaisiin työnantajille , jotka maksavat työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana . Lisäksi tuen edellytyksenä olisi , että työ- tai virkasuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja että se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen . Edelleen työajan olisi äitiysrahakauden alkaessa oltava vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta . Lukuisten muiden muutosehdotusten lisäksi esillä on ollut myös työttömyyspäivärahakauden enimmäiskeston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään .

KARI PARKKINEN ANNE PETÄJÄNIEMI-BJÖRKLUND JANI PITKÄNEN

5 / 2016 HR viesti 37