HR viesti 3+4/2016 | Page 47

MATLEENA ENGBLOM
TARU HYVÄRINEN
PEKKA JÄNTTI
KARI KANNALA
MARI MOHSEN
Työntekijä ilmoittaa olevansa sairaana , mutta epäilen , ettei poissaolo oikeasti johdu sairaudesta . Onko työntekijälle kuitenkin maksettava palkka sairausajalta ? Työsopimuslain mukaan työntekijällä , joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään , on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä . Tämän jälkeen työntekijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain perusteella sairauspäivärahaa . Oikeutta palkkaan ei kuitenkaan ole niissä tapauksissa , joissa työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella . Lisäksi työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään . Sairausajan palkkaa koskevista työsopimuslain määräyksistä voidaan poiketa työehtosopimuksella . Useimpiin työehtosopimuksiin sisältyykin määräyksiä sairausajan palkasta ja sen maksamiseen liittyvistä menettelyistä .
Palkanmaksun edellytyksenä on työntekijän sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys , jonka seurauksena työntekijä on estynyt tekemästä työtään . Mikäli jokin muu asia kuin sairaus tai tapaturma aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden , ei työnantaja lähtökohtaisesti ole palkanmaksuvelvollinen . Esimerkiksi työntekijän holtiton alkoholin käyttö ja siitä aiheutuva työkyvyttömyys eivät ole palkanmaksuun oikeuttavia poissaolon syitä . Sen sijaan , mikäli sama työkyvyttömyystila on aiheutunut alkoholismista , joka lääketieteellisesti luokitellaan sairaudeksi , voi työnantaja olla palkanmaksuvelvollinen .
Sairausajan palkan maksamiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat aloittain ja yrityksittäin . Selvitys työkyvyttömyydestä tulee työsopimuslain mukaan toimittaa ainoastaan pyydettäessä . Tyypillistä on kuitenkin , että yrityksessä noudatetun käytännön perusteella palkanmaksun edellytyksenä on asianmukaisen selvityksen toimittaminen sairauspoissaolon perusteesta . Lisäksi yrityksissä on yleensä sovittu käytännöt , joiden mukaisesti työntekijän tulee ilmoittaa sairaudestaan .
Selvitys työkyvyttömyydestä voi olla lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä todistus , kuten esimerkiksi työterveyshoitajan antama todistus . Joissakin työehtosopimuksissa edellytetään lääkärintodistuksen olevan yrityksen työterveyslääkärin antama . Tällöin muiden lääkäreiden todistuksia voi olla mahdollista esittää vain hyväksyttävistä syistä , joita voivat olla esimerkiksi lääkärin saatavuus tai sairauden laatu . Mikäli työnantaja perustelluista syistä epäilee esimerkiksi lääkärintodistuksen sisältöä , eikä siten hyväksy työntekijän toimittamaa selvitystä , työnantaja voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tutkittavaksi . Työnantaja on velvollinen maksamaan uuden lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat kustannukset . Jos työntekijä ei suostu varmentamaan työkyvyttömyyttään työnantajan osoittamalla tavalla , työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan .
Työnantaja ei kuitenkaan ole sidottu lääkärintodistukseen ratkaistessaan , onko hänellä palkanmaksuvelvollisuutta poissaoloajalta . Lääkäri arvioi lääketieteellisen työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyden keston . Lähtökohtaisesti lääkärintodistus oikeuttaa työntekijän olemaan todistuksessa määritellyn ajan poissa työstä . Lääkärinlausunto on kuitenkin luonteeltaan vain asiantuntijan suositus . Ratkaisun sairausloman myöntämisestä tekee työnantaja . Arvioinnissa tulee ottaa huomioon esimerkiksi korvaavan työn tekemisen mahdollisuus . Työterveyslääkärilläkään ei välttämättä ole tietoa kaikista yrityksessä tarjolla olevista työntekijän työsopimuksen mukaisista työskentelymahdollisuuksista . Jos työntekijä kykenee tekemään jotakin työsopimuksensa mukaista työtä , sairauslomalle ei ole perustetta . Työnantaja viime kädessä arvioi , onko todettu sairaus peruste olla poissa työstä ja onko työnantajalla näin ollen palkanmaksuvelvollisuutta . n
ANNE
KARI PARKKINEN
MARIA PENTTILÄ
PETÄJÄNIEMI-BJÖRKLUND
JANI PITKÄNEN
3 – 4 / 2016 HR viesti 47