”
Digitalisaatio syrjäyttää monia perinteisiä työtehtäviä , mutta samalla mahdollistaa myös uusien syntymisen .
Työelämä muuttuu vauhdilla . Miten ja mihin suuntaan , sitä emme vielä varmuudella tiedä , tai edes osaa ennustaa . Paikalleen jääminen on joka tapauksessa poissuljettu vaihtoehto . Työelämän kehittäminen on tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä . Tästä meillä on pitkät perinteet Suomessa . Meidän työelämässämme on paljon sellaisia piirteitä , jotka ovat muotoutuneet ajan ja yhteistyön myötä . Kyseisiä piirteitä voimme kuvata myös vahvuuksina tai muutosajureina työelämämme uudistumisessa . Työelämä 2020 -hankkeen vuodenvaihteessa julkaisema ” Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä ” -raportti nostaa menestyksemme keskiöön osaamisen , yhdessä tekemisen ja turvallisen ympäristön . Näitä voimavaroja emme saa unohtaa , vaan meidän pitää hyödyntää niitä maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin varmistamiseksi myös jatkossa . Eri tutkimusten mukaan meillä on myös kehitettävää esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden innovoinnissa , kokonaisvaltaisten toimintaketjujen kehittämisessä sekä asiakaskokemuksen vahvistamisessa .
Digitalisaatio etenee ennätysvauhtia Jokaisella työpaikalla on oma tarinansa , omat erityispiirteensä ja omat tarpeensa . Tämän takia kehittämisen pitää aina lähteä työpaikan omista lähtökohdista . Työpaikkojen ja työyhteisöjen on haettava omat vahvuutensa , joiden varaan rakentaa tulevaisuutensa . Myös työelämän murros haastaa työpaikkoja uudistumaan . Perinteinen pienten askeleitten kehittäminen ei välttämättä tässä vaiheessa riitä , vaan tarvitaan myös innovatiivisia toimintataparatkaisuja ja liiketoimintaideoita . Digitalisaatio syrjäyttää monia perinteisiä työtehtäviä , mutta samalla mahdollistaa myös uusien syntymisen . Tässä pelissä ei ole varaa jäädä katsomon puolelle .
Juuri ilmestyneen työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tulosten perusteella suomalaisilla työpaikoilla on hyvät edellytykset pysyä kehityksen mukana . Digitalisaatio etenee työpaikoilla ennätysvauhtia . Vastaajista yli 80 % ilmoitti , että heidän työpaikkansa on sellainen , että siellä voi oppia uusia asioita joko erittäin hyvin tai melko hyvin . 81 % vastanneista oli myös sitä mieltä , että työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset .
Osallistumismahdollisuuksissa työpaikan toiminnan kehittämiseen on tapahtunut positiivista muutosta aina vuodesta
2006 , jolloin seuranta aloitettiin . Tulosten mukaan myös kokeiluilmapiiri on rantautunut työpaikoille . Noin 70 % vastaajista arvioi väitteen ” työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita ” pitävän paikkansa joko erittäin hyvin tai melko hyvin .
Kehittämispolku-testi avuksi Suomalaisessa työelämässä on siis paljon hyviä piirteitä , myös kansainvälisesti verrattuna . Meillä on lukuisia esimerkillisiä työpaikkoja , jotka toimivat suunnannäyttäjinä muille . Omalla toiminnallaan ne rohkaisevat myös muita kehittymisen polulle . Toisaalta meillä on myös työpaikkoja , jotka syystä tai toisesta vielä empivät , lähteäkö liikkeelle . Pyörät ovat ilmeisesti pyörineet ilman sen suurempia uudistumisponnistuksia . Tällainen strategia ei liene kestävä tulevaisuutta ajatellen .
Työelämä 2020 -hankkeessa on luotu Kehittämispolkutesti , jonka avulla työpaikat voivat löytää oman kehittämispolkunsa . Testi antaa kokonaiskuvan työpaikan tilasta ja mahdollistaa yhteistoiminnallisen , henkilöstöä osallistavan toimintatavan . Työpaikka voi myös seurata edistymistään uusimalla testin toteutettujen toimenpiteiden jälkeen . Kehittämispolku-testin tunnettuutta lisätään meneillään olevalla Eurosta viis -kampanjalla .
Johtamisessa on korostettu pitkään henkilöstön osallistamista . Deloitten Global Human Capital Trends 2017 -tutkimustulosten mukaan näyttää siltä , että globaalisti organisaatiot ovat huomanneet yhteyden työntekijä- ja asiakaskokemuksen sekä laadun ja innovaatiokyvyn välillä . Tämä trendi näkyy nyt myös Suomessa . Vahvasti positiivinen työntekijäkokemus houkuttelee osaajia , mutta myös asiakkaita palveluiden ja tuotteiden pariin . Positiivisen kierteen aikaansaaminen edellyttää , että eri sidosryhmien ja verkostojen osaaminen otetaan käyttöön ja saadaan aikaan vuoropuhelua . Kehittämispolku-testi voi olla ensimmäinen askel toivottuun suuntaan . n
www . eurostaviis . fi www . tyoelama2020 . fi
Ota Kehittämispolku-testi käyttöön
Kehittämispolku-testi on Työelämä 2020 -verkostossa kehitetty testi , joka auttaa yhteistoiminnan kautta löytämään työpaikan tärkeimmät kehittämiskohteet toimialasta riippumatta . Se on tietoturvallinen ja maksuton .
Testin käyttöönotto edellyttää pääkäyttäjää , joka tyypillisimmin on toimitusjohtaja tai valtuutuspalvelun kautta muu valtuutettu henkilö työpaikalta . Hän ottaa testin käyttöön ja jakaa sen henkilöstölle vastattavaksi . Testistä saa tulosten lisäksi ohjauksen Yritys-Suomen palveluihin . Kehittämispolku-testi sijaitsee Oma Yritys-Suomi -palvelun työtilassa . Sen etusivulta löydät sisäänkirjautumisen ja työtilan käyttöönottamisen ohjeet ( oma . yrityssuomi . fi ). n
2 / 2017 HR viesti 39