seen kuin kukaan muukaan johtaja. Joidenkin tutkimusten
mukaan narsistipomo voi jopa edesauttaa ryhmän luovuutta.
Haittavaikutuksista puhuttaessa Häkkänen-Nyholmkin alle-
kirjoittaa väitteen, jonka mukaan narsismista ei välttämättä ole
merkittävää haittaa ryhmän toiminnalle, mikäli ryhmän työs-
kentely on nopeaa ja ohimenevää.
”Narsismiin liittyvät kielteiset piirteet eivät tällöin välttä-
mättä tule lainkaan esiin. Toisaalta esimerkiksi rekrytoinnin
yhteydessä piiloon jäänyt narsismi yleensä tulee näkyväksi
työpaikalla tavalla tai toisella viikkojen tai viimeistään kuukau-
sien sisällä.”
Sitten voikin pyörähtää melkoisen iso mylly. Narsismiin liit-
tyviä negatiivisia asioita ovat mm. vastuuttomuus, mielialan
vaihtelu, ylimielinen asennoituminen, kyvyttömyys käsitellä
epäonnistumisia, muiden mitätöinti ja impulsiivisuus – ja työ
ilmapiiri joutuu ottamaan vastaan iskun jos toisenkin.
”
Lisää tutkimusta
kaivattaisiin esimerkiksi
siitä, miten narsismia
käsitellään työpaikoilla.
Valjasta narsistin vahvuudet
”Narsismin kielteisiä vaikutuksia voidaan kuitenkin pyrkiä
ehkäisemään ohjaamalla ryhmää toimimaan ilmapiirissä,
jossa uuden oppimiseen ja jaettuihin tavoitteisiin kannuste-
taan”, Häkkänen-Nyholm uskoo.
Toimitusjohtaja Helinä Häkkänen-Nyholm PsyJuridica Oy:stä sanoo,
että narsismista on tullut yleinen työelämään liittyvä kysymys, vaikka
patologista narsismia esiintyy vain noin puolella prosentilla väestöstä.
”Ryhmätyöskentelyssä keskiöön pitää saada uudenlainen
ajattelu: näkökulman vaihtamisen taito, uusien työmenetelmien
kokeileminen, palautteen saaminen ja virheistä oppiminen”,
hän listaa.
Näin toimimalla narsistisen henkilön ryhmätyöskentelyn
painopiste voi olla luovuudessa ja uusien innovatiivisten ideoi-
Häkkänen-Nyholmkin huomauttaa, että narsismilla on
puolensa: esimerkiksi ryhmässä narsistinen henkilö luo
den tuottamisessa – ja hänen persoonansa haitallisten vaiku-
tusten esiin pääsemistä voidaan hillitä tai jopa ehkäistä.
yleensä hyvän ensivaikutelman, koska hän vaikuttaa avoi-
melta, itsevarmalta, puheliaalta, helposti lähestyttävältä, aktii- Pintaa syvemmälle
viselta… Häkkänen-Nyholmin mukaan Suomessa käytävä ’narsismi ja
”Ei narsisti aina ole niin sosiaalisesti sujuva kuin ajatel- työelämä’ -keskustelu kaipaa taustakseen kunnollista tieteellistä
laan, mutta yleisesti ottaen hän on vuorovaikutustilanteissa tutkimusta. Hän hämmästelee sitä, että vaikka narsismi on kan-
halutessaan niin hyvä, että voi luoda itsestään hyvinkin sainvälisesti hyvinkin paljon tutkittu aihe psykologian kentällä,
myönteisen ensivaikutelman.” maassamme ei ole pureuduttu teemaan tutkimuksen keinoin
kovinkaan kattavasti.
Lisää luovuutta?
”Lisää tutkimusta kaivattaisiin esimerkiksi siitä, miten nar-
Häkkänen-Nyholm huomauttaa, että johtajan narsismin sismia käsitellään työpaikoilla – ja viime kädessä, miten suo-
ja ryhmän suoriutumisen välillä ei ole todettu merkittävää jautua narsismilta? Tutkimuksen kautta tulisi identifioida niitä
yhteyttä – eli toisin sanoen narsistinen johtaja ei johda ryh- keinoja, joiden avulla yritys kykenee säilyttämään toimintaky-
määnsä yhtään sen parempaan tai huonompaan suorituk- kynsä narsismitapauksia kohdatessaan.” n
2/2017
HR viesti 27