”
Keskusteleminen on
keskeisessä asemassa
työyhteisöteatterissa.
Projektin viimeisessä seminaarissa työntekijät katsoivat jälleen kolme teatterillista kohtausta, joihin Jansson pyysi yleisöltä kommentteja. Janssonin mukaan työntekijöitä johdateltiin
”Siinä kerrotaan hyviä tapoja ja miten meidän työyhteisössä olisi hyvä käyttäytyä”, Nurmela kertoo.
Hän lisää, että työyhteisöteatteri ei suoranaisesti ratkaissut
kohtausten ja keskustelun avulla miettimään omia vuorovaiku-
kommunikaatioon liittyviä haasteita työpaikalla, mutta se antoi
tustapoja ja -tilanteita.
eväitä niiden käsittelyyn.
Kahden seminaarin, draamatyöpajan ja videoiden lopputuloksena luotiin uusi positiivinen vuorovaikutusmalli: työyhtei-
”Työyhteisön hyveissä saatiin todella hyvä alku sille, mitä
pitää vielä miettiä, painottaa ja viedä eteenpäin.”
sön hyveet.
Hyveet esiteltiin Helsingin kaupungin elinkeino-osaston
Keskustelu osallistaa
sekä tietotekniikka- ja viestintäosaston työntekijöille loppusemi-
Satu-Mari Jansson myöntää, että keskusteleminen on keskei-
naarissa tammikuussa.
sessä asemassa työyhteisöteatterissa. Hän lisää, että teatteri
tempaisee usein mukaansa nekin työntekijät, joilla voi olla
ennakkoluuloja erikoiselta kuulostavaa menetelmää kohtaan,
tai jotka ovat muuten arkoja osallistumaan.
”Ihmisillä on tapana innostua meidän kehittämistyöpa-
262 SATU-MARI JANSSON TEATTERI JA DRAAMA TYÖN OPPIMISMUOTOINA
HELSINGIN YLIOPISTO
KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS
joissa. Kohtaukset vievät mennessään. Roolihenkilöt ja tilanteet muuttuvat eläviksi”, Jansson pohtii.
”Silloin katsoja haluaa kommentoida, muokata sitä kohtausta ja osallistua. Jos kyseessä on draamallinen työpaja,
jossa mukana olevat itse osallistuvat aktiivisesti kohtausten luomiseen, he ovat yleensä täysillä mukana. Silloin on todella
helppo saada ihmiset osallistumaan ja keskustelemaan kehitysmahdollisuuksista.”
Jansson nostaa väitöskirjatutkimuksessaan esille, että työyhteisöteatteri tuo oppimisprosessiin tunteet mukaan.
”Jos organisaatiossa on menossa muutostilanne tai halutaan vaikuttaa jollakin tavalla henkilöstöön, se tehdään usein
tiedon kautta tiedotus- tai koulutustilaisuuksien avulla. Intohimoni on sen sijaan osallistaa ihmiset toiminnallisesti ja kokonaisvaltaisesti vetämiini kehittämis- ja valmennusprojekteihin siten, että heidän tunteensa ovat luonnollisella tavalla
mukana”, hän selventää.
”Silloin käsiteltävä asia ei jää abstraktiksi, vaan esitysten
katsomiseen tai toiminnallisiin työpajaharjoitteisiin osallistutaan kokonaisvaltaisesti.”
Voiko tunteiden käsittelyyn liittyä riskejä? Jansson kieltää
tämän. Menetelmän tarkoituksena ei ole tehdä sosiodraamaa
eikä esittää ihmisten tulehtuneita suhteita. Näin silti, vaikka
TEATTERI JA DRAAMA
TYÖN OP SRT