HR viesti 2/2016 - Page 31

NÄKÖKULMA Anne Niemi-Hakala markkinointi- ja viestintäjohtaja Markkinointi-instituutti www.markinst.fi Kirjoittaja toimii Markkinointi-instituutissa markkinointi- ja viestintäjohtajana. Hän syttyy asiakkaista ja arvon tuottamisesta heille – siiloutunut sooloilu vastaavasti saa hänet sammumaan. Anne kannustaa jokaista elinikäiseen oppimiseen ja toteuttaa tätä omassa elämässään opiskellen ja avoimesti uusia asioita seuraten. KOULUTETTU TYÖNTEKIJÄ TULEE HALVEMMAKSI Onko työnteko teillä sujuvaa? Kuluuko henkilöstön aikaa säh- eikä ansaitse asiakkaan rahaa. Organisaatio on tottunut toi- läykseen tai toisten osaamattomuuksien paikkailuun, peittelyyn mimaan myyjien apuna, kun saa asiakaskortista päähän. Väki ja päivittelyyn? ”Töissä sählätään vuosittain miljardien edestä”, tekee esitteitä, suunnittelee presentaatioita, buukkaa käyntejä sanoo henkilöstötuottavuuden tutkija Marko Kesti ja päivittää CRM:ää myynnin puolesta, jotta kauppa kävisi. (Yle 30.9.2013). Henkilöstö on toki aina joukko erilaisia ja eritasoisia ihmi- Kouluta ja osallista myös määräaikaiset siä, mutta kun työ kangertelee joko osaamattomuuden, huonon On lyhytnäköistä ajatella, ettei määräaikaisia ja vuokratyövoi- vuorovaikutuksen tai fokuksen puuttumisen vuoksi, menetetään maa kannatta kouluttaa. Mikäli heitä ei perehdytetä kunnolla rahaa. Kun sähläys vähenee, syntyy enemmän, oikeampaa ja eikä heidän anneta osallistua maksettuun koulutukseen, vaje paremmalla fiiliksellä tehtyä työtä. alkaa näkyä tulosraporteissa. Koko henkilöstö tulee sitouttaa yrityksen tavoitteisiin, jotta ne toteutuvat. Asiakaspalvelussa Koulutettu ja osaava henkilö on tuottavampi ei ole varaa kömmähdellä, vaan henkilöstöllä on oltava yhtei- Tutkimuksen mukaan vain 5 % henkilöstöstä ymmärtää orga- nen näkemys siitä, mitä hyvä asiakaspalvelu meillä tarkoittaa. nisaation strategian (Kaplan & Norton, 2001: Four Barriers Excel-rivit kertovat kyllä tuloksen. to Strategic Implementation). Kuulostaa huolestuttavalta, mutta asialle voi tehdä paljon. Taannoin Markkinointi-instituutin asiakasyrityksestä osallis- Koulutuksen motivoivaa merkitystä ei pidä väheksyä. Se johtaa suoraan parantuneeseen työhyvinvointiin ja sitä kautta organisaation tulokseen. tui suuri määrä alempia toimihenkilöitä strategisen johtamisen koulutukseen. Mitä järkeä? Eikö strategityö ole ylimmän joh- Kirkasta digitalisaatio don asia? Henkilöstö ja johto voivat ajatella aivan eri tavalla, mitä mei- Tulokset olivat huikeita. Keskustelu organisaatiossa parani, dän liiketoiminnassamme digitalisaatio tarkoittaa. Ensim- ymmärrys yritykselle tärkeistä asioista syveni, ja koulutuksen mäisessä työpaikassaan olevan odotustaso eroaa eläkeikää jälkeen sekä henkilöstö että johto lähenivät. Lopultakin kaikki lähestyvästä. Digitalisaatio on tuonut työpaikoille paljon eri- tiesivät, mistä heidän liiketoiminnassaan on kyse, mistä raha laisia järjestelmiä, eivätkä ne tule vähenemään. Mikäli koulu- tulee ja minne se menee. Koulutus maksoi itsensä pian takai- tus jää puutteelliseksi, investoinnin teho laskee päivä päivältä. sin. Teknologiakoulutuksen ohella pitää jakaa ymmärrystä ja määritellä prosesseja. Henkilöstön tulee rohkeasti kysyä, miksi ja Miten asiakkaat osaavat ostaa, elleivät myyjätkään tunne tuotteita? miten, ja vastuuhenkilöiden yhtä kärsivällisesti vastata.  Kun osaaminen on kunnossa, voidaan keskittyä omiin Toinen hyvä esimerkki on myynti. Koulutettu ja sitä kautta moti- ylivoimatekijöihin. Lopetetaan kollegan osaamisvajei- voitunut myyjä tuottaa taloon rahaa monta kertaa enemmän den mukaan eläminen. Ei tehdä enää käännöstöitä kave- kuin laiska ja osaamaton. Väite on rankka, mutta ellei myyjä reille, jonka piti osata englantia. Ei kirjoiteta sisäistä viestin- pidä osaamistaan ajan tasalla, opiskele uusia tuotteita, lue tää toisen puolesta, se on resurssien väärinkäyttöä. Ei pidetä organisaation tuottamia materiaaleja ja aktivoidu somessa, puheenvuoroa esiintymispelkoisen esimiehen puolesta. hän tietää pian omasta bisneksestään vähemmän kuin asiakas Jokainen oppii paremmaksi! n 2/2016 HR viesti 29