” Kukaan ei ole tehnyt tällaista aikaisemmin tässä maassa ”, toteaa Närhinen . ” Nyt on luotu se yhteinen mittaristo , jolla yritys saa sitä kaivattua suunnitelmallista otetta työkykyjohtamiseen ”, lisää Laukkanen . Keskeisinä mittareina tarkastellaan työkyvyttömyyspäivien , eläkemenojen , tapaturmavakuutuksen sekä työterveyden kuluvan vuoden kustannuksia suhteessa yrityksen tavoitteisiin .
Eläkemaksuluokilla on eroa Yrjö Närhinen muistuttaa , että asia on myös kansallisesti erittäin merkittävä : vuotuisten kustannusten valossa työkyvyttömyyspommi on neljä kertaa isompi kuin julkista keskustelua dominoiva sote-uudistus . Ja yritysten kannattaa panostaa pomminpurkutalkoisiin jo ihan itsekkäistä taloudellisista syistä :
” Esimerkiksi eläkemaksuluokissa haitari on todella iso eri yritysten välillä – tämä on asia , jossa työkykyjohtamisella todella on merkitystä ja saavutetut säästöt konkreettisia .”
Ville-Veikko Laukkanen huomauttaa , että yritysten ajatusmaailma on muuttunut viime vuosien aikana . Siinä missä konepajalle hankitaan antureita tehokkuusvaatimusten takia , myös ihminen tarvitsee mittarinsa – ja ohjelman , joka kertoo missä mennään . Kun tietyt punaiset liput nousevat , työnantaja ymmärtää puuttua peliin .
” Kun työntekijöistä saadaan monipuolista tietoa järjestelmään , voidaan varmistaa että ihminen ei väsähdä ja pala loppuun . Yrityksissä on nyt selvästi huomattu , että ihmisiä pitää huoltaa ja hoitaa siinä missä koneitakin ”, Laukkanen toteaa .
Vuosien kehitystyön tulos Ihan tyhjästä Polku ei ole syntynyt . Varma ja Terveystalo ovat jo vuosia tehneet kunnianhimoisia työkykyjohtamisen hankkeita isojen asiakkaiden kanssa ja keränneet arvokkaita tiedonjyväsiä talteen . ” Nyt on aika viedä opittua myös pk-kentälle ”, toteaa Närhinen .
” Meillä on mahdollisuus avata tuottavuuspalvelut isommalle porukalle . Näin kannattaa tehdä , koska Suomen teollinen rakenne on muuttumassa : pk-yritykset ovat yhä isompi draiveri tulevaisuudessa ja meidän on varmistettava , että myös ne saavat tehokkaita työhyvinvointipalveluja ”, Närhinen linjaa .
Laukkasen ja Närhisen mukaan ihmisten työkykyjohtaminen on ” kova juttu ” yhteiskunnan , yritysten ja yksilön kannalta . Jonkun on otettava se ensimmäinen askel , miehet pohtivat .
Kuka omistaa ongelman ? Närhinen toteaa , että kysymyksessä on nimenomaan strateginen asia , joka vaikuttaa suoraan yritysten selviytymiseen ja menestymiseen . Ja kun aikaisemmin lähinnä vain esimiehille luotiin painetta tehdä jotain työkykyasioille , nyt jo tiedostetaan , että tarvitaan koko organisaatio patoa tilkitsemään .
Varma ja Terveystalo ovat määritelleet strategisen työkykyjohtamisen kriittiseksi tekijäksi tuottavuuden kannalta – ja niin Polun kova ydinkin on silkkaa bisnestä . Polku ottaa kaikessa huomioon liiketoiminnalliset tarpeet – liittyen yrityksen arvoon ja sen kasvattamiseen sekä yrityksen kilpailukykyyn – yhä dynaamisemmassa ja monimutkaisemmassa liiketoimintaympäristössä .
Laukkanen ja Närhinen näkevät , että avainasemassa suomalaisessa yrityskentässä on – nyt ja tulevaisuudessa – henkilöstön osaaminen ja organisaation suorituskyky sekä kyky oppia ja mukautua muuttuviin tilanteisiin .
Sama kaiku askelten Laukkasen mukaan Suomella on useita haasteita voitettavana , mutta työkyvyn on oltava listan kärkipäässä , mikäli kovenevassa kisassa mielii pärjätä .
” Kun puhumme yritysten kanssa , joka puolella nousee esiin sama viesti : huoli kilpailukyvystä . Työuria halutaan pidentää ja porukka pitää terveenä ja tuottavana , mutta aina ei tiedosteta , mitä se vaatii ”, Laukkanen toteaa . Suomessa on myös niin kallis ja koulutettu työvoima , että olisi sulaa hulluutta jättää se tuuliajolle .
” Nyt on pidettävä katse tiukasti pallossa .”
Motivaatio 2.0 Samalla on räätälöitävä systeemiä siten , että työelämän uudet tulokkaat kokevat sen omakseen . Milleniaalien tullessa työpaikoille vanhat lääkkeet eivät ehkä purekaan entisellä tavalla . Tästä seuraa , että työntekijä nostaa surutta kytkintä , mikäli työhyvinvointipuoli ei ole kunnossa .
” Kilpailu parhaista osaajista on tosiasia jo nyt – ja tulevaisuudessa kisa vain kiihtyy ”, Närhinen huomauttaa . Työkyvystä huolehtiminen lähettää väkevän viestin siitä , että tämä työnantaja kantaa vastuunsa .
” Motivoitunut henkilöstö on kaikki kaikessa . Ilman sitä ei ole mitään ”, Närhinen summaa . n
Työkykyjohtamisen Polku-palvelu
– tarjoaa työkykyjohtamisen dataa liiketoimintanäkökulmasta yhdessä näkymässä
– havainnollistaa yrityksen henkilöstön työkykyyn liittyviä riskejä sekä auttaa ymmärtämään työkyvyttömyyteen johtavaa polkua
– kuvaa työkyvyttömyyspäivien , eläkemenojen sekä työterveyden kuluvan vuoden kustannuksia suhteessa tavoitteisiin
1 / 2017 HR viesti 23