”Nykypäivän ihmisen kohtaamat stressitilanteet johtuvat
”Kontrastina vaikkapa yhdysvaltalaisen kulttuurin tapa
enää harvoin hengen vaarantumisesta. Nyt stressi syntyy ris-
innostaa ja innostua, kun edessä on uusia haasteita. Innos-
tiriitaisista ajatuksista, tunteista ja kokemuksista. Tällaisissa
tujat ovat yleensä juuri resilienttejä ihmisiä ja kykeneviä kan-
tilanteissa asioita tulisi pystyä tarkastelemaan laajasti, mutta
nustamaan myös muita ihmisiä. Sisukkuus on suomalainen
ja Suomessa arvostettu tapa olla
stressireaktio saa ajattelumme kuitenkin kaventumaan. Nykyään ristiriitatilanteet syntyvät erityisesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Resiliens-
”Resilienssi ei kuvaa ihmistä
sinänsä vaan kyse on
sin tarve onkin erityisen tärkeä ihmi-
kehitettävästä ominaisuudesta,
sillä, jotka tekevät paljon työtä mui-
jota ihminen voi lähteä itse
den ihmisten kanssa, esimerkiksi joh-
aktiivisesti kehittämään.”
tajilla ja esimiehillä.”
resilientti. Sisukas ihminen on valmis venymään äärimmilleen, mutta
ei välttämättä pysty aidosti muuttumaan ja mukautumaan, eikä myöskään motivoimaan ja energisoimaan
muita yhteistyöhön. Ennen pitkää
tällainen toiminta johtaa uupumukseen”, Ojanen sanoo.
Innostu enemmän
Resilienteille ihmisille ominainen rauhallisuus syntyy siitä,
Ojasen käyttämä resilienssin kehittämisen malli painottaa eri-
että uskotaan omaan selviytymiseen vaikeassakin tilanteessa.
tyisesti positiivisen asenteen merkitystä. Ajatuksena on irtautua
Uusista asioista uskalletaan innostua ja niitä päin kuljetaan
muutostilanteiden nostattamista uhkakuvista ja kiinnittyä posi-
rohkeasti, vaikka tulevaisuudesta ei olekaan tarkkaa tietoa
tiivisiin ja hyviin asioihin. Asennoituminen muutokseen on hen-
tai tyhjentävää näkemystä. Ajattelua ohjaa kuitenkin voi-
kilökohtainen ominaisuus, mutta toimintakulttuuri ja -ympäristö
makas usko siihen, että yhteiseen asiaan innostuminen aut-
vaikuttavat myös vahvasti asenteisiin. Esimerkiksi meille suo-
taa myös löytämään yhdessä ratkaisut vastaan tuleviin asioi-
malaisille tunnusomaisena piirteenä pidetään usein pessimis-
hin. Ojasen mielestä suomalaisten organisaatioiden johta-
tistä suhtautumista asioihin.
juus perustuu liikaa yksittäisen ihmisen tai pienen joukon tie-
1/2014
HR viesti 45