HR viesti 1/2014 | Page 16

nittiin pääministeri Kataisen kunnostautuneen kesälomallaan ja kansainvälinen yritys Arthur Andersen haki työntekijöitä eri puo- tehneen perheelleen pasta bolognesea. lilla maailmaa sijaitseviin toimipisteisiinsä. ”Uutiskynnys ei ehkä olisi ylittynyt, jos minä olisin tehnyt vastaavan paljastuksen”, Piispanen naurahtaa. ”Lähin taisi olla Tukholma, mutta minä hain ja pääsin Chicagoon”, Piispanen muistelee. Kahden vuoden ajan hän ohjelmoi ja testasi Chicagossa, mutta palasi Suomeen kun yritys perusti Pelisäännöt uusiksi? sinne toimiston 1988. Suomessa erilaisia tehtäviä tulikin sitten Piispanen ei kuitenkaan usko, että miesten ja naisten marssi työ- vastaan kuin liukuhihnalta: pankki- ja vakuutuspuolen tietojärjes- elämässä etenisi aivan ratkaisevasti eri merkeissä: perheelliset telmien kehittämistä, liikkeenjohdon konsultointia, muutoshallin- tahtovat kotiin työpäivän päätteeksi sukupuolesta riippumatta. taa… Kovan työrupeaman katkaisi vain millennium ja vuoden ”27 vuoden kokemuksella voisin sanoa, että asetelma on muuttunut. Esimerkiksi iltatapahtumien järjestämistä on syytä äitiysloma. 2000-luvulla vastuita on myöskin riittänyt laidasta laitaan: harkita, koska eivät ihmiset halua tulla – he haluavat olla per- asiakaskohtaisten tietojärjestelmien rakentamista, mobiliteettisa- heensä kanssa”, Piispanen toteaa ja kiittelee työelämän uusia vottaa, HR:ää, yhteiskuntasuhteita ja puurtamista asiakasraja- sukupolvia muutoksen läpi ajamisesta. Toki seassa on vielä joi- pinnassa. Viimeisin pesti on Pohjoismaiden mobiililiiketoimin- takin vanhempia miesjohtajia, joiden ajattelu on vielä aika kon- nan johtaja. ”Olen tottunut pitämään 5–6 hattua päässä”, hän servatiivisilla raiteilla, sitä ei Piispanenkaan kiistä. nauraa. ”Kokonaisuutena luulen kuitenkin, että nyt on löydetty terveempi balanssi työelämän ja perheen välillä.” Perfektionismin peikko Tässä asiassa on kuitenkin turha heilutella etusormea ja julis- Moisen track recordin voi rakentaa ainoastaan, jos pystyy sie- taa yhtä ainoata totuutta. Työskentelyn tavat ovat moninaiset, ja tämään keskeneräisyyttä – ja ymmärtää, että projekteja ei voi ihmiset tekevät hommia erilaisella intensiteetillä – kysymys onkin jäädä nykertämään loputtomiin. Keskustelussa mainitaan yksi etupäässä siitä, tulevatko duunit ylipäänsä ajallaan tehtyä. Jos Sheryl Sandbergin teesi: ”Done is better than perfect” ja Piispa- hommat hoituvat hyvin, ylenmääräiseen päällepäsmäröintiin ei nen nyökkää. ole syytä. ”Kukin tuntee itse omat tapansa”, toteaa Piispanen, joka esimerkiksi itse tekee joka toisen perjantain etänä. ”Kun töihin saa syventyä kaikessa rauhassa, saa paljon aikaan.” ”Usein 80 prosenttia maksimisuorituksesta on riittävän hyvä ja se millä mennään. Se täydellisestä suorituksesta puuttuva 20 prosenttia tuo monesti vain aika vähän lisäarvoa”, hän tietää. Piispanen on kuitenkin nähnyt monen naispuolisen alaisensa törmäävän perfektionismin miinaan – kun tehtäviä ryhdytään Kaikki aika tehokäyttöön hiomaan puhki, on jonkun syytä tulla ja puhaltaa pilliin. Viime Piispanen on uransa aikana saanut välillä etsimällä etsiä nii- kädessä tämä olisi kuitenkin jokaisen työntekijän itse ymmärret- tä rauhallisia hetkiä. Vuonna 1999 lapsen saaneella Piispasel- tävä: la on kokemusta miten lapsen kasvattaminen vaatii välillä luovia järjestelyjä. ”Lähdin töistä niin, että ehdin hakea lapsen hoidosta. ”Kyllä liika itsekritiikki ja täydellisyyden tavoittelu voi olla myös ihan este uralla etenemiselle”, Piispanen toteaa. Johtajan on päästävä yli tietyistä asioista ja pystyttävä irrottamaan Kotona tein sitten iltatöitä sen päälle, koneen ääressä meni aika otteensa ajoissa. Mutta siinä missä johtajalta odotetaan eteen- myöhäänkin”, Piispanen muistelee. Samalla paljastui eräs toi- päin suuntautuvaa katsetta, moni nainen vilkuilee taaksepäin ja nen ongelma: kun johtaja ryhtyy lähettelemään sähköposteja miettii tehtyjä virheitä. alaisilleen iltasella, nämä kokevat velvollisuudekseen alkaa itsekin tehdä iltatöitä. ”Vaivihkaa alkoi käydä niin, että kaikki olivat koneella Usko omiin siipiisi Sandbergin kirjassa todetaan moneen kertaan, että väärä vaa- pitkälle iltaan. Lopulta tajusin, että tämä johtui minusta – ja timattomuus estää naisia kohoamasta siivilleen – he uskovat ole- sanoinkin, että vain sen takia, että minun on fiksua hyödyntää vansa korkeintaan välttäviä työntekijöitä ja vähättelevät kyky- iltatunnit työntekoon, ei sitä vaadita muilta. Se oli vain ratkaisu, jään, siinä missä yhtä kyvykäs (tai yhtä kyvytön) mieskollega joka sopi sen aikaiseen tilanteeseeni.” vieressä puhkuu itseluottamusta. Piispanen on tosin siitä harvinainen vanhempi, että hänestä Piispanen ei ole ottanut kantaakseen turhia taakkoja tässä tuli johtoryhmän jäsen ennen kuin äiti. Takana oli silloin jo pitkä suhteessa – häntä on omien sanojensa mukaan varjellut perus- ura Accenturessa – itse asiassa Piispanen oli Accenturessa positiivinen luonne ja kyky oppia kokemastaan. töissä jo ennen kuin Suomen tytäryhtiö edes perustettiin. ”Ajattelen yleensä, että jos on ongelmia, selvitetään yhdessä mikä tökkii. Ei siinä aina tarvita sen suurempaa draa- Chicagon kutsu Accenture astui Piispasen elämään 1980-luvun puolivälissä tä- maa.” 2000-luvun alun on arveltu tuovan mukanaan naisten lopul- män ollessa