töjen vähentämiseen. Lisäksi energian sisämarkkinat halutaan
on viisautta, vainoharhaisuus ei sitä ole: ”Kaasu on virrannut
edelleen toteuttaa – olkoonkin, että sisämarkkinoiden piti olla
keskeytyksettä Venäjältä Suomeen 40 vuotta eli koko putken
”up-and-running” jo vuonna 2014.
olemassaolon ajan.”
”Energiaunioni korostaa tavoitetta energian sisämarkki-
Paljon tapetilla viime aikoina olleet kiertotalous ja bio
noista, jolloin kohtuuhintaista sähköä ja kaasua ja lämmitys-
talous ovat vasta pääsemässä vauhtiin, EK:ssa uskotaan. Esi-
energiaa on saatavana koko unionin alueella.”
merkiksi Euroopan komission varapuheenjohtajan pallilla tällä
hetkellä istuva Jyrki Katainen on todennut, että kiertotaloudesta
Juuttuuko sähkö rajalle?
tullee keskeinen osa markkinataloutta. Tämä kuitenkin edellyt-
EU:ssa energian hinta on osaltaan kannustanut hakemaan
tää, ettei ajureina ole pelkästään entistä tiukempia sääntöjä,
uusia ratkaisuja sekä markkinoiden järjestelyssä että teknolo-
vaan myös kannusteita ja kilpailukykyä edistäviä mahdollisuuk-
gisten innovaatioiden avulla. Hyvistä lähtökohdista huolimatta
sia.
Eurooppa on kuitenkin vähä vähältä menettänyt asemiaan. EK
Ohlström komppaa: ”Kiertotaloudessa on paljon liiketoi-
on peräänkuuluttanut ennakkoluulottomuutta ja rohkeaa toi-
mintapotentiaalia, mutta on myös tärkeää, että yritykset voivat
mintaa asian korjaamiseksi – ja ainakin yksi ilmeinen kehitys-
tehdä ratkaisuja, jotka ovat järkeviä taloudellisesti.” Tällä hän
kohde löytyy.
viittaa siihen, että teollisissa prosesseissa syntyneitä sivuvirtoja
Syyskuussa julkaistussa EK:n Euroopan uusi kasvu -rapor-
tulee hyödyntää normaalina osana liiketoimintaa, samojen
tissa todetaan, että erityisesti sähkön siirtäminen Euroopan
taloudellisten lainalaisuuksien alla ja investointien esteitä pur-
maiden sisällä ja yli rajojen edellyttää siirtoyhteyksien paran-
kaen.
tamista. Pullonkaulojen poistuttua sähköä voitaisiin tuottaa
siellä, missä se on edullisinta, ja viedä sinne, missä sitä tarvi-
Teollisuusparadigma uusiksi
taan. Mikael Ohlström katsoo, että sähkönsiirtoyhteydet ovat
EK:n Euroopan uusi kasvu -raportissa huomautetaan, että teol-
kehnot etenkin monissa Itä-Euroopan maissa. ”Näissä maissa
liset prosessit ja kulutuskäyttäytyminen perustuvat edelleen pit-
sähkömarkkinat ovat pitkälti vielä
avaamatta.”
Pohjoismaiset sähkömarkkinat
ovat kehittyneet varsin pitkälle, mutta
parannettavaa löytyy täältäkin: esimerkiksi uusien siirtoyhteyksien avaaminen Norjan ja Ruotsin välille sekä
pohjoisessa Suomen ja Ruotsin välille
tekisi markkinoista vieläkin toimivammat.
EK:ssa uskotaan, että nykyiselläänkin pohjoismaisessa sähkömarkkina-alueessa on käytössä paljon
”
Kaasu on virrannut
keskeytyksettä Venäjältä
Suomeen 40 vuotta eli koko
putken olemassaolon ajan.
ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää EU:n sähkön sisämarkkinoiden
kehittämisessä. Keskeinen tavoite on
myös sähkön kohtuullinen hinta sähkön käyttäjille.
”Nordpoolin kautta Pohjoismaihin on luotu yksi hintamekanismi ja systeemi on osoittautunut varsin toimivaksi, vaikka
toki eri hinta-alueisiin johtavia pullonkauloja maiden välisessä
sähkönsiirrossa vielä esiintyy”, Ohlström summaa.
kälti lineaariseen ajatteluun tyyliin ’tuota, käytä, heitä’, kun
taas eurooppalaisen teollisuuden etujen mukaista on vähentää
riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista.
Muuttamalla ajattelutapaa ja tuotantomenetelmiä teollisuus voi hyötyä merkittävästi – ja tavoitteena tulee olla sellaisten tuotantomenetelmien käyttöönotto, jotka minimoivat jätteen
Tosiasiat puntarissa
syntymistä. Näiden menetelmien tulee pystyä käyttämään mah-
Ohlström ei salaa sitä tosiasiaa, että EU:n energia-agendan
dollisimman paljon tiensä päähän tulleesta tuotteesta uudessa
takana häivähtää energiasuurvalta nimeltään Venäjä. Ailah-
tuotantovaiheessa. Kiertotalouden uskotaan olevan avainase-
televainen naapuri rohkaisee panostamaan energiaomava-
massa, kun etsitään uusia, entistä resurssitehokkaampia tuotan-
raisuuteen, se on selvä. Ja kun Euroopassa kiinteistökohtai-
tomenetelmiä.
nen lämmitys tapaa usein hoitua venäläisellä kaasulla, puheet
Kiertotalouden vähintäänkin yhtä vihreä sisar biotalous
esimerkiksi LNG-terminaaleista Itämeren rannoilla kuulostavat
on samaan aikaan sekä perinnettä että tulevaisuutta. Bio
varsin hyviltä varovaisen korvaan. Mutta vaikka varautuminen
taloudessa on kysymys bioraaka-aineiden tuotannosta ja jalos-
8 enertec 4/ 2015