enertec 4/2015 - Page 4

TOIMITUKSELTA JÄTEVOIMALAT BIOTALOUDEN YTIMESSÄ Vuoden 2016 alussa voimaan astuu orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Valtioneuvoston asetuksilla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen ja muun jätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä. Rajoituksia biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle ja maantäytössä sovelletaan 1. tammikuuta 2016 alkaen. Asetusten myötä biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pääosin luovutaan vuoteen 2016 mennessä ja jätettä hyödynnetään enenevästi 4/2015 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info@publico.com www.publico.com ­materiaalina ja energiantuotannossa. Yhdyskuntajätehuollon yksi keskeinen tavoite on ilmastonmuutosta kiihdyttävän jätteen sijoittamisen väheneminen kaatopaikoilla. Keinoja ovat kierrätyksen ja energiahyödyntämisen lisääminen – ja tehokkaimmin jätemäärän vähentämiseen päästään tuohon jälkimmäiseen panostamalla. PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier Asumisessa syntyvästä kierrätyskelvottomasta yhdyskuntajätteestä, lajitellusta jäännösjätteestä, yli 60 prosenttia muodostuu uusiutuvista materiaaleista ja voidaan luokitella uusiutuvaksi polttoaineeksi. Käyttämällä jätettä energianlähteenä korvataan pääasiassa fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Aikaisemmin jäännösjäte on viety pääosin kaatopaikoille.  TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Vesa Laurila Yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen jätevoimaloissa perustuu yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Tuotettu lämpö hyödynnetään pääasiassa kaupunkien kaukolämpöverkoissa ja höy- ILMOITUSMYYNTI rynä teollisuudessa. Paul Charpentier paul.charpentier@publico.com Vuoden vaihteessa ollaan herkästi tilanteessa, jossa jätevoimalakapasiteetista on kovempi kysyntä kuin mitä on tarjontaa. Jätelaitosyhdistys on jo esittänyt huolensa siitä, että jätettä joudutaan mahdollisesti viemään ulkomaille käsiteltäväksi, kun oma kapasiteetti ei riitä. Suomen jätevoimalakapasiteetti on kasvanut roimasti viime vuosina, mutta se on mitoitettu 70–80-prosenttisesti kuntien jätelaitosten keräämän kotitalouksien sekajätteen (eli yhdyskuntajätteen) polttamiseen. Nykyisellään kaatopaikoille menee karkeasti arvioituna miljoona tonnia polttokel- TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos poista jätettä, joka ei ole yhdyskuntajätettä – ja tammikuusta lähtien tuo miljoona tonnia joutuu etsimään uuden loppusijoituspaikan. Jätteenpolttolaitos on usein se ainoa realistinen vaihtoehto tässä tilanteessa. Jätelaitosyhdistyksen GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä mukaan yhdyskuntajätteestä käsitellään polttamalla nykyisin noin kolmannes. Yhdyskuntajätettä ja muita jätteitä pääpolttoaineena käyttäviä jätevoimalaitoksia on Turussa, Riihimäellä, Kotkassa, Lahdessa, Oulussa ja Mustasaaressa. Nämä ovat kaikki arinalaitoksia paitsi Lahti, jossa kaasutetaan ja poltetaan jätteistä valmistettua jätepolttoainetta. Lisäksi erilliskerätyistä jätteistä valmistettuja jätepolttoaineita poltetaan rinnakkaispolttona eräissä tavanomaisissa voimalaitoksissa. Vaikka tammikuinen ”kylmäkäynnistys” voi olla nihkeä, maahan on nykyisten suunnitelmien TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen perusteella syntymässä riittävä jätevoimalakapasiteetti (10 jätevoimalaitosta) yhdyskuntajätteelle vuosiin 2016–2017 mennessä. Käynnissä, rakenteilla ja suunnitteilla olevien jätevoimaloiden kapasi- TILAAJAPALVELU teetti sekajätteelle on yhteensä noin 1,1 miljoonaa tonnia (noin 70 % kokonaiskapasiteetista). Loppu puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi kapasiteetista palvelee muun muassa teollisuusjätteiden energiahyödyntämistä.   Roska palaa myös mantereella. Länsi-Euroopassa on ѽ