enertec 3/2016 | Page 20

”Pölypolttokattilastakin voidaan tehdä petikattila, käytännössä siten, että kattilan pohja leikataan pois ja tilalle asennetaan puhallusjärjestelmä leijupedille. Näin laitos voitaisiin muuttaa vaikka haketta käyttäväksi. Tällaiset muutokset ovat kuitenkin todella isoja ja kalliita”, Rauhamäki arvioi. Lisäksi Helenin tapauksessa hakkeen logistiikka ja varastointi keskustan hiililaitosten pienillä tonteilla estävät tämän vaihtoehdon. ” Jokainen voimalaitos on omanlaisensa yksilö, joka vaatii yksilölliset muutostoimenpiteet. Hakekaasutin hiilivoimalan kylkeen Hiilivoimala voidaan muuttaa osittain biomassaa käyttäväksi myös siten, että hiililaitoksen kylkeen rakennetaan biomassan kaasutuslaitos. Kaasutin hapettaa polttoaineen pienellä ilmamäärällä, jolloin raaka-aine ei pala, vaan kaasuuntuu. Tuotettu kaasu voidaan ohjata hiilikattilaan poltettavaksi kaasumaisessa muodossa. Tällainen ratkaisu on toteutettu esimerkiksi Vaasan Vaskiluodon voimalassa. Voimalaitoksella on valmius korvata noin kolmasosa kivihiilestä biomassasta ja energiaturpeesta tuotetulla kaasulla. Vaskiluodon voimalaitosta pystytään käyttämään pienellä tuotantoteholla myös pelkällä biokaasulla. ”Lahdessa on toteutettu yhdyskuntajätettä ja biomassaa hyödyntävä kaasutuslaitosratkaisu. Kaasutuslaitos on kalliimpi investointi kuin muuntaminen esimerkiksi pelleteille, mutta kaasuttimessa voidaan käyttää halvempaa polttoainetta”, Rauhamäki kertoo. Yksilöitä kaikki tyynni Rauhamäki korostaa sitä, että jokainen voimalaitos on omanlaisensa yksilö, joka vaatii yksilölliset muutostoimenpiteet. ”Esimerkkinä Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimalaitokset ovat saman tyyppisiä pölypolttotekniikkaan ja polttoaineen jauhatukseen perustuvia laitoksia, joissa polttoaine jauhetaan kuularengasmyllyissä. Kuitenkin laitokset poikkeavat monien erityisominaisuuksien osalta toisistaan. Toisessa laitoksessa pellettien pieni seospoltto-osuus onnistuu helpommin ja toisessa haasteita on taas selvästi enemmän. Yksittäistarkastelussa laitokset antaisivat hyvin erilaisen loppuarvion muutoksen onnistumisesta”, Rauhamäki arvioi. n 20 enertec  3/ 2016