”Konversion onnistuminen riippuu hyvin paljon siitä, millainen alkuperäinen laitos on, minkälainen polttotekniikka siinä on, minkälaisia muutostöitä
tarvitaan, minkälaiseen biopolttoaineosuuteen pyritään ja mikä on laitoksen jäljellä oleva elinikä”, toteaa Helen Oy:n Kehityshankkeet-yksikön päällikkö
Janne Rauhamäki.
Biopolttoaineen vastaanotto, varastointi, käsittely ja siir-
Pölypolttokattila tavallisin hiilivoimalassa
täminen vaativat kaikki lisäinvestointeja ja riittävästi tilaa ton-
Kivihiiltä poltetaan useimmiten niin sanotuissa pölypolttolai-
tilla, jotta prosessi saadaan toimimaan. Esimerkiksi pellettirek-
toksissa. Niissä kivihiili jauhetaan ensin hienoksi pölyksi ja
kojen lasti pitää pystyä purkamaan, varastoimaan siiloihin ja
puhalletaan polttokattilaan vähän samantyyppisellä perusperi-
siirtämään siiloista kuljettimilla voimalaitoksen eri osiin.
aatteella kuin öljy- tai kaasupolttimella varustetussa kattilassa.
Helenin voimalaitokset sijaitsevat kaupungin keskustassa
ahtailla tonteilla, joten logistiikkaongelmat ovat voimakkaasti
Hiilivoimalaitoksia on tehty Suomeen viimeksi 90-luvun alussa.
”Suomen hiilivoimalaitoksista valtaosa on pölypolttolaitok-
biopolttoaineiden käyttöä rajoittava tekijä. Energiasisällöltään
sia. Suuressa polttokattilassa on tyypillisesti 10–20 poltinta,
alhaisen puuhakkeen kuljettaminen ja varastointi ovat Helenin
jotka polttavat hienon kivihiilipölyn lämmöksi”, Rauhamäki
hiilivoimalaitoksissa mahdottomia toteuttaa, sen takia suurem-
kertoo.
man energiatiheyden omaavat biojalosteet, kuten puupelletti,
ovat ainoat mahdolliset bioenergian muodot.
”Lisäksi polttoainemuutoksissa kaikki ominaisarvot hieman
heikkenevät: energiatehokkuus, hyötysuhde, omakäyttöenergiat kasvavat ja polttoaineiden hinta kasvaa. Seurauksena
Helenillä on kaksi hiiltä käyttävää lämmön ja sähkön
yhteistuotantolaitosta Helsingissä: Hanasaaren voimalaitos,
jossa on kaksi pölypolttokattilaa samassa laitoksessa sekä Salmisaaren laitos, jossa on yksi pölypolttokattila.
”Olemme tehneet muutokset näihin laitoksiin biopolttoai-
myös tuotetun energian hinta kasvaa. Energiaa pitää kuitenkin
netta varten. Muutokset on mitoitettu niin, että laitokset käyttäi-
pystyä tuottamaan kilpailukykyisesti kaikkiin muihin energia-
sivät 5–10 prosenttia biomassaa hiilen seassa.”
muotoihin nähden”, Rauhamäki toteaa.
18 enertec 3/ 2016
Biopolttoaine täytyy jauhaa mahdollisimman hienoksi