ENERGIAVALLANKUMOUKSEN
ETUJOUKOISSA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVA: AALTO-YLIOPISTON VIESTINTÄ / ANNI HANÉN
Energia on noussut yhdeksi ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä. Pariisin historiallisen ilmastokokouksen
jälkimainingeissa ENERTEC jututti Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundia, joka on erikoistunut
energiakysymyksiin. Lundin mukaan maailmanlaajuinen muutos on mahdollisuus esimerkiksi sinivalkoisille
cleantech-yrityksille – mutta tällä hetkellä suomalaiset eivät pysty riittävän ketterästi muuntamaan osaamistaan.
Mitä jäi käteen Pariisista
– mitä hyvää paketissa?
- Pariisissa syntyi yhteinen näkemys ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeydestä ja siitä, että maapallon lämpötilan nousu on
rajoitettava selvästi alle kahden asteen, mieluiten 1,5 asteeseen. Ilmastosopimus antaa selvän suunnan tulevalle kehitykselle.
Ilmastokokouksissa on usein totuttu riitelyyn ja pettymyksiin, mutta Pariisissa heräsi toivo, että voimme sittenkin löytää
ratkaisuja suuriin globaaleihin ongelmiin.
Entä miten tästä eteenpäin – mikä on suurin
haaste sopimuksen toimeenpanemisessa?
- Jotta Pariisin ilmastosopimuksesta syntyisi todellinen läpimurto, tarvitaan vielä monia toimenpiteitä päästöjen saamiseksi laskevalle uralle. Vaikka maapallon valtiot ovat nyt sopimuksen takana, on löydettävä enemmän sitovuutta päästötavoitteille.
Kehitysmaat ja kehittyvät taloudet ovat tärkeässä asemassa globaalien päästöjen vähentämisessä. Sopimuksessa
puhutaan kehitysmaille suunnattavasta 100 miljardista dollarista per vuosi, mutta miten tuo raha saadaan kasaan on
avoin kysymys.
Laajasti ottaen sopimuksen toimeenpanossa on kyse globaalista oikeudenmukaisuudesta. Rikkaiden maiden kuten
Suomen pitää ottaa enemmän vastuuta köyhemmistä ja hei-
1 / 2016
enertec 1-2016.indd 7
enertec 7
15/01/16 15:58