KUVA: FORTUM
AURINKOENERGIAN
TEHOKAS
HYÖDYNTÄMINEN
SUOMESSA
TEKSTI: JENNI LATIKKA, ANDERS LINDFORS JA PENTTI PIRINEN
KUVA: FORTUM
Kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämiseen on viime vuosina kasvanut niin kotitalouksien kuin kuntien ja
yritystenkin osalta. Hyvä niin, sillä Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteena on lisätä uusiutuvien
energialähteiden käyttöä entisestään ja kasvattaa energiaomavaraisuutta. Älykkäiden sähköverkkojen myötä
aurinkoenergian käyttöä voidaan hyödyntää monipuolisemmin, mutta mitä tietoa tarvitaan aurinkoenergian
tehokkaaseen käyttöön ja suunnitteluun?
AURINKOENERGIA ON säästä, etenkin pilvisyydestä, ja
vuodenajasta riippuvainen energiantuotantomuoto. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kasvutavoitteiden vuoksi
useassa kunnassa ja yrityksessä pohditaan aurinkoenergian
hyödyntämistä. Tämän myötä esimerkiksi uusilla asuinalueilla
voi tulevaisuudessa olla hyvinkin paljon aurinkoenergiaa käytössä ja siten luoda oman energiajärjestelmän. Mutta mitä tietoa aurinkoenergian suunnittelussa tarvitaan, että investoinnit olisivat mahdollisimman kannattavia ja toisaalta, miten
sähköverkkoa voidaan hallita tehokkaammin, ettei pilvisyyden mukaan vaihtelevasta energiantuotantomuodosta aiheudu
ongelmia sähköjärjestelmien hallintaan? Näitä varten tarvitaan tietoa auringonsäteilystä ja pilvisyydestä eri aikaskaalassa, ilmastollisesti ja lähituntien ennusteina.
Auringonsäteilyn ilmastollinen
jakauma Suomessa
Aurinkoenergian suunnittelu alkaa saatavilla olevasta potentiaalista ja tarpeesta sopivan energiatuotantojärjestelmän
mitoittamiseksi. Suomessa keskimääräinen auringonsäteilyn
vuosikertymä on hyvin tiedossa, jonka avulla voidaan arvioida aurinkoenergiatuotanto. Etelässä vuosikertymä on noin
1000 kWh/m2 ja pohjoisessa 700 kWh/m2 (kuva 1). Myös
aurinkoenergian tuotannon vaihtelu eri vuodenaikoina otetaan
suunnittelussa huomioon. Useimmiten tiedot auringonsäteilystä
perustuvat Ilmatieteen laitoksen maanpintamittauksiin, joita
tehdään ympäri Suomea noin 30 eri paikkakunnalla. Yksityiskohtaisempaa tietoa on kuitenkin saatavilla ja niiden myötä
suurten aurinkoenergiajärjestelmien suunnitteluun voidaan
tuoda enemmän varmuutta.
Kuva 1. Keskimääräinen auringonsäteilyjakauma maanpintamittauksista
laskettuna. Kuva: Ilmatieteen laitos
1 / 2016
enertec 1-2016.indd 25
enertec 25
15/01/16 15:58