enertec 1/2014 | Page 50

AJANKOHTAISTA Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. Kaasutusteknologialla eroon fossiilisista polttoaineista Metsä Fibren Joutsenon tehdas on ottanut viimeisen askeleen matkallaan eroon fossiilisista polttoaineista. ”Selvitämme mahdollisuutta tehdä kaikista tehtaistamme hiilidioksidineutraaleja”, kertoo Joutsenon tehtaan johtaja Risto Joronen. ”Joutsenon tehdas oli hyvä paikka käynnistää ensimmäinen hanke.” B ioenergia ei ole Metsä Fibrelle uusi tuttavuus. Metsä Fibre tuottaa noin viidenneksen kaikesta Suomessa puuaineksesta tuotetusta sähköstä. ”Edullisen biomassan saatavuus tehtaan tarpeisiin oli yksi tärkeä syy, miksi valitsimme kaasutusteknologian”, kertoo Metsä Fibren projektipäällikkö Pertti Lehtonen. ”Korvasimme fossiiliset polttoaineet vihreällä energialla erittäin edullisesta lähteestä. Se oli meille fiksu ratkaisu.” RISKIT HALLINNASSA Kaasutinlaitos, taustalla meesauuni. Ylhäällä oleva ketjukuljetin vie kuivan biomassan kaasuttimeen. Kaasutuslaitos korvaa kaiken meesauunin polttoaineekseen tarvitseman maakaasun (kapasiteetti 600 tonnia päivässä). Jorosen mukaan Joutseno on Suomen ensimmäinen laitos, joka on normaalissa käytössä hiilidioksidineutraali. ANDRITZ toimitti 48 megawatin kaasutuslaitoksen, joka sisältää biomassan käsittelyn, kuivurin, kaasutuksen syöttöjärjestel- Kuori kuivataan ANDRITZin hihnakuivurilla biomassan lämpöarvon lisäämiseksi. Kuivurin lämmönlähteitä ovat kuuma vesi (jätevesi tehtaan prosesseista) sekä tehtaasta saatava matalapainehöyry. män, Carbonan leijukerroskaasuttimen, tuhkankäsittelyn ja meesa- Carbonan kaasutin toimii noin 750–800 °C:n lämpötilas- uunin kaasupolttimen. ”Kyseessä oli kokonaistoimitus, johon kuu- sa. Kiertoleijupedissä tapahtuva intensiivinen sekoittuminen so- lui kaikki tarvittava laitoksen perustuksista alkaen”, kertoo Carbo- pii matalan lämpöarvon omaaville polttoaineille, joilla on erilaiset nan toimitusjohtaja Kari Salo. Carbona on kaasutusteknologiaan kosteus- ja tuhkamäärät. Typpi- ja rikkioksidien käsittely onnistuu erikoistunut ANDRITZ-yhtiö. helposti ilman palamisen jälkeisiä puhdistuslaitteita. ”Meesauunin poltin on äärimmäisen tärkeä”, kertoo Lehmonen. ”Biokaasu palaa eri tavalla ja sitä käsitellään enemmän KEHITÄ JA OPTIMOI kuin maakaasua. Poltin on suoriutunut tehtävästään mallikkaasti.” Laitos aloitti toimintansa vuonna 2012, minkä jälkeen on tehty Alussa suuri kysymys oli, kuinka biokaasun epäpuhtaudet vai- joitakin muutoksia hihnakuivurin kuorensyöttöön. Jorosen mu- kuttaisivat meesan laatuun tai koko kemikaalien talteenottokier- kaan tehtaan meesauunin polttoaine on saatu pääosin kaasutus- toon. Lehmosen mukaan tämäkin riski on ollut hyvin hallinnassa. laitoksesta viimeiset 6–7 kuukautta. ”Meesamme on nyt hieman eri väristä,” hän sanoo, ”mutta sen Muutokset kuivurin kuorensyöttöön ja biomassan palako- laatu on säilynyt entisellään. Epäpuhtaudet hoidamme avaamalla koon ovat parantaneet laitoksen toimintaa. Nyt suurin haaste on kiertoa hivenen, ja kaikki näyttää olevan tasapainossa.” jätelämmön parempi hyödyntäminen kuivurissa. Lehmonen huomauttaa, että projektin tekniset tavoitteet KAASUTUSLAITOS on paljolti saavutettu. ”Ympäristönsuojelun tasolla vähennämme Joutsenossa käytetty biopolttoaine on sekoitus männyn, kuusen hiilidioksidipäästöjä noin 200 tonnilla päivässä eli 72 000 tonnilla ja koivun kuorta. Sen kosteus on keskimäärin 50 % (enimmil- vuodessa”, Lehmonen kertoo. ”Lisäksi investointi maksaa itsensä lään 60 %). ANDRITZin biomassan syöttöjärjestelmä siirtää polt- takaisin hyvin lyhyessä ajassa.” toainetta noin 22 tonnin tuntivauhtia. Tämä tarkoittaa yhteensä 175 000 tonnia puunkuorta vuodessa. 48 enertec 1