ONKO KAIKKI CLEANTECHIÄ?
Cleantechin läpimurto on tosiasia, mutta
Leppävuoren mukaan osa alaan liittyvästä
keskustelusta menee jo hypetyksen puolelle. Ei voi olla niin, että ihan kaikki teollinen toiminta on cleantechiä, kun vain asia
esitetään sopivassa valossa.
”Teknologia on vain väline. Täytyy
myös kysyä, mitä ympäristöystävällistä sillä
saadaan aikaan”, Leppävuori toteaa. Tästä
huolimatta valmistavan teollisuuden hyvä
etunoja cleantechiin on tervetullut asia, sillä alalla riittää mahdollisuuksia.
”Tosi paljon potentiaalia on vielä jäljellä tällä puolella. Kun erilaisia palvelukerroksia jatkuvasti lisätään, saadaan myös se
kaivattu vaikutus.”
Mitä syvemmälle erilaisiin toimintamalleihin mennään, sitä enemmän paljastuu uusia asioita, jotka usein liittyvät sosiaalisiin tai kulttuurisiin tekijöihin. Kansainvälisissä Smart City -kaavailuissa on väläytelty vaikkapa jättimäisiä älykerrostaloja, joihin mahtuisi 30 000 ihmistä. Mutta vaikka
asuminen olisi ekologisesti kestävällä pohjalla, olisiko se sitä sosiaalisesti, kysyy Leppävuori.
BIOKÄRJELLÄ TULOKSIIN
Cleantechin sijasta Leppävuori puhuu mieluummin biotaloudesta, joka on osittain
sama asia, mutta ei aivan. Pääjohtajan mukaan esimerkiksi metsäteollisuus voisi laajentaa nykyistä toimintaansa komposiittien,
biopolttoaineiden ja biokemikaalien tuotantoon sekä palveluliiketoimintaan. Toimialan kannattavuus kasvaisi samalla merkittävästi, hän uskoo.
Leppävuori näkee, että Suomella on
osaamisensa ja raaka-aineidensa ansiosta
mahdollisuus olla tulevaisuudessa biotalouden kärkimaa