Rossilahden visioidessa muutama vuosi sitten Helsingin
Tapulikaupungin nykyisten rakennusten purkamista ja korvaamista uusilla, alueen asukkaissa nousi ankara vastarin-
televuutta, laatutason jälkeenjääneisyyttä ja esteettömyyden puutetta.
Tutkijan mukaan tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei millään ta-
ta. ARAn laskelmien mukaan kuitenkin jopa 40 000 arava-
holla ole kokonaisnäkemystä siitä, mitä Suomen lähiöille oikein
vuokra-asuntoa pitää lähivuosina korjata – siis perusteellises-
pitäisi tehdä. Purkaminen – joko kokonaan tai osittain – on yli-
ti tasoa nostaen – tai vaihtoehtoisesti purkaa. Määrä edustaa
päätään realistinen vaihtoehto vain vuokrataloissa, joita on alle
kymmenesosaa Suomen 400 000 aravavuokra-asuntokan-
puolet Suomen lähiökannasta.
nasta, mutta saattaa olla rankasti alakanttiin: Ruotsissa vastaavassa tilanteessa 60 % asunnoista on purettu.
Satu Huuhka ei pidä saneerausta minään täsmälääkkee-
Rahat vai henki
Yksityishenkilöiden omistamien asunto-osakeyhtiöiden mahdolli-
nä, joka ratkaisee kaikki lähiön huolet ja murheet. Hänen
suus sopeutua yhteiskunnan suureen rakennemuutokseen on in-
mukaansa tekninen korjaus on pakon sanelema välttämättö-
himilliseltä näkökannalta vielä merkittävämpi ja vaikeampi kysy-
myys, eikä se välttämättä vielä paranna lähiöiden kilpailuky-
mys. Jatkuvaan kasvuun perustuvan kehityksen aikakausi alkaa
kyä asuntomarkkinoilla.
olla ohi useammilla yhteiskunnan osa-alueilla, niin lähiöissäkin.
Alueiden ja yksittäisten rakennusten elinvoimaa on yhä useam-
Kierre poikki
min haettava laadullistavan kutistumisen kautta, Huuhka arvioi.
Taustalla on tutkittua faktaa: sekä kotimaisten että ulkomaisten
Satu Huuhkan mukaan esimerkiksi olemassa olevien raken-
tutkimusten mukaan kevyt pintaremontointi ja välttämätön tek-
nusten osittainen purkaminen ja madaltaminen tarjoaa keinon
ninen korjaaminen eivät riitä muuttamaan huonomaineisiksi
muuttaa lähiötalojen yksitoikkoista massoittelua energiakorjaus-
leimautuneiden alueiden negatiivista kierrettä, vaan mieliku-
ten yhteydessä. Vanhojen asuinkerrostalojen uudelleenmuotoilu
vien muuttamiseksi tarvitaan radikaalimpia keinoja.
– joillain alueilla madaltaminen, toisilla korottaminen – yhdistet-
Huuhka huomauttaa, että asuntojen käyttöasteongelmista kärsivillä alueillakaan yksittäisten rakennusten purkaminen
tynä alueelliseen täydennysrakentamiseen voisi viimein edustaa
sitä kaivattua rakennetun ympäristön uudelleensuunnittelua.
kokonaan asuntojen määrän vähentämiseksi ei ratkaise jäl-
Samalla parannettaisiin alueen imagoa, lähiympäristön mit-
jelle jäävien talojen ongelmavyyhtejä. Tällä listalla on aina-
takaavaa, rakennusten ulkonäköä sekä alueiden ja asuntojen ti-
kin heikkoa arkkitehtonista ja teknistä laatua, huonoa houkut-
lallisuutta ja toiminnallisuutta.
KUVA: TEKES / ANTON KALLAND
10 kita 2/ 2012