12
21.11.2013 |
Taitoluistelu
Tauko ei lannistanut
Jenni Saarista
Syksyn hienot GP-sijoitukset kertoivat, ettei junioreiden
kansainvälinen kärki mene kaukana
Teksti ja kuvat: Antti-Pekka Sonninen
Tapparan 14-vuotias taitoluistelija Jenni Saarinen on
osoittanut tänä syksynä nousseensa omassa ikäluokas
saan entistäkin korkeammalle kansanväliselle tasolle.
Maaret Siromaan ja Susanhänen askelkaaritekniikna Haaralan valmentaman
kansa on parantunut selväsJennin kilpakausi alkoi syysti; luisteluun on tullut lisää
kuun puolivälissä Puolan
vauhtia ja tehoa sekä ilmaiGdanskissa, jossa hän teki
suun syvyyttä, mikä näkyy
erinomaisen lyhytohjelman.
pisteissä, Haarala kiittelee.
Vapaaohjelma sujui epävar- Tason nosto noissa asimemmin, mutta sijoituksekoissa on tärkeää, jottei Jenni
si tuli kuitenkin kymmenes.
anna kilpakumppaneilleen
Kaksi viikkoa myöhemtasoitusta. Hän on saanut
min Jenni onnistui Tshekin
kehitettyä sekä vaikeita hypOstravassa jälleen hienosti
pyelementtejä että esittämilyhytohjelmassaan ollen sen
seen liittyviä osa-alueita rinjälkeen kuudentena. Kun
tarinnan, Haarala ilahtuu.
vapaassakaan ei enää tullut
Sijoitukset kymmenen
yhtä paljon virheitä kuin
parhaan joukkoon nuorten
Gdanskissa, Jenni ponkaisi
GP:ssä ovat erittäin arvokkaita.
peräti kuudenneksi.
- Juniorien maailman kär- Jenni luisteli Ostravaski on leveä ja huikean tasosa täysin saman ohjelman
kas. Jokaisessa kilpailussa
kuin Gdanskissakin, mutta
luistelee 4 – 5 tyttöä, jotka
onnistumisia ja sitä myötä
ovat naisten mittapuussapisteitä tuli enemmän, Sirokin erittäin korkealla tasolmaa kertaa.
la, Haarala muistuttaa.
- Osasin odottaaJenni tietää, missä
kin, että Ostranaisjunioreiden
vassa menisi
terävin kärparemmin,
ki on vielä
Jennin hienot
koska tein
toistaiseksiellä tosi
si hänsuoritukset myös
hyvät kiltä eniten
noteerattiin, sillä
pailuun
edellä:
Kansainvälinen luisteluliitto
valmista- He
vat harpystyvät
ISU palkitsi hänet
joitukset.
tekemään
stipendillä.
Kyllä nuo
vaikeampia
sijoitukset
hyppy-yhtyydyttävät täsdistelmiä, vaiksä vaiheessa kautta,
ka osaan kyllä saJenni sanoo.
mat yksittäiset hypyt.
Hän aloitti kautensa
Jennin hienot suoritukset
hieman arvoituksellisissa
myös noteerattiin, sillä Kantunnelmissa jouduttuaan
sainvälinen luisteluliitto ISU
pitämään pitkän harjoittepalkitsi hänet stipendillä.
lutauon viimekeväisen louk- Stipendi käytetään leikaantumisen takia. Jenni
reihin ja kilpailumatkoihin,
kaatui Zagrebin kilpailun
Jenni kertoo.
lyhytohjelman hypyssään
saaden lantiovamman.
MM-Sofia kauden
- Tulin kolmoisflipistä aipäätavoitteena
van suoraan lonkan päälle.
Kävin Zagrebissa sairaalasKausi on vasta aluillaan, josa, ja kun kotiin palattuani
ten Jenni Saarisellakin riittää
en pystynyt kunnolla kävekosolti tärkeitä tavoitteita lälemään, kävin magneettikuhikuukausina. Espoossa jouvissa, joissa vamman laatu
lukuussa pidettävien SM-kilvarmistui, Jenni muistelee.
pailujen ja kauden parhaiden
Jennille tuli kuuden viipisteiden perusteella valitaan
kon täyshuili kaikenlaisesta
edustaja junioreiden MM-kilharjoittelusta, ja ensimmäiset
pailuihin, jotka pidetään Bulneljä viikkoa hänen oli käytetgarian pääkaupungissa Sofiastävä kyynärsauvoja. Vähitellen
sa maaliskuun alkupuolella.
treenaaminen alkoi taas sujua,
- Epäonnistuin viime vuoja kesäkuun puolivälissä helden SM-kilpailuissa aika paltisi lääkäriltä hyppylupakin.
jon ja jäin kolmanneksi, joten
- Jenni käytti kuntoutusenkin vuoksi haluan nyt onmisajan tehokkaasti hyväknistua mahdollisimman hyseen ja paneutui niihin asivin, Jenni vakuuttaa.
oihin, joissa hänellä on ollut
Haarala ja Siromaa uskoeniten parannettavaa. Hän
vat Jennin olevan vahvoilsai esimerkiksi piruettinsa
la MM-paikkoja jaettaesaivan uudelle tasolle. Myös
sa, mutta muistuttavat, että
Suomessakin tasoa löytyy, ja
jaossa on vain yksi paikka.
- Esimerkiksi Ljubov Efimenko osaa paljon asioita,
mutta juuri nyt Jennillä on
parhaat pisteet, Haarala sanoo.
Jenniltä tulee kovimpia
kotimaisia kilpakumppaneita nimettäessä peräti viiden
luistelijan lista, jossa ovat
Efimenko lisäksi Emmi Peltonen, Emma Niemi, Viveca Lindfors sekä seurakaveri
Lyydia Määttänen.
- Heihin verrattuna vahvuuksiani ovat suoritusvarmuus sekä jotkin osa-alueet,
kuten piruetit. Olen kehittynyt niissä ihan vain kovalla harjoittelulla.
Jenni harjoittelee ohjatusti
keskimäärin 16 tuntia viikossa, josta jääaikaa on 9 tuntia.
Lisäksi hän tekee runsaasti
omatoimista fysiikkatreeniä,
lihashuoltoa sekä muita tavoitteelliselle huippu-urheilijalle kuuluvia ”kotiläksyjä”.
Myös Määttänen luistelee
GP-jäillä
Kiira Korven hoitaessa akillesjännettään kuntoon Jenni
Saarinen on ainakin alkukaudesta Tapparan taitoluistelijoista näkyvimmin esillä, koska miesjuniori Tino
Olenius pääsi harjoittelemaan lantion rasitusvamman
jälkeen vasta loppukesästä.
Iloisia uutisia kuuluu moneltakin suunnalta.Lyydia
Määttänen osallistui alkusyksystä kahteen junioreiden GP-osakilpailuun. Niistä ensimmäinen suuntautui
peräti Meksikoon, jossa Lyydia luisteli 15:nneksi. Sen sijaan Minskissä hän joutui
jättämään kilpailun kesken
nilkan pyörähdettyä hypyn
alastulossa.
- Ikävä kyllä Suomella on
vain yksi paikka MM-Sofiaan, mutta tapparalaisittain jättipotti olisi, jos sekä
se että varapaikka saataisiin,
Siromaa tuumaa.
Joanna Kallela sijoittui lokakuun SM-valintakilpailussa kolmanneksi, ja Anni
Järvenpää on luistellut hyvän alkukauden osoittaen
kehittyneensä kovasti. Varsinaiseksi komeetaksi Haarala
ja Siromaa nostavat 17-vuotiaan Hanna Kiviniemen.
- Hanna on oman polkunsa kulkija, joka osaa nyt
kaikki kolmoishypyt, Haarala luonnehtii.
Nuorten kevättalven
kansainvälinen kilpailuohjelma tarkentuu vasta hieman tuonnempana, kunhan
Suomen Taitoluisteluliitto päättää paikoista ISU:n
kilpailuihin. Haaralan ja Si-
romaan mukaan niihin pääseminen on kuitenkin pitkälti tapparalaisten omissa
käsissä; jos he luistelevat taitojensa edellyttämällä tavalla, tärkeää kansainvälistä kilpailukokemusta tulee kyllä.
Myös noviisien sarjassa Tapparalla on muutama
hyvän SM-tason tyttö, joiden kehitys on kulkenut toivotusti eteenpäin.
- Kolmoishypyt ovat aika
hyvin hallinnassa, vaikka ne
eivät ole enää itsestään selviä
opittavia. Kaikki eivät opi niitä ikinä, vaikka jotkut tekevät
ne kaikki, Haarala tähdentää.
- Onneksi nykyisellä arvostelujärjestelmällä voi kerätä komeasti pisteitä muista elementeistäkin, mutta
luistelijat sparraavat harjoituksissa toisiaan. Kun
nuorimmatkin näkevät
jatkuvasti kolmoishyppyjä
tehtävän, niiden opettelusta tulee luonnollista, Siromaa jatkaa.
Jenni Saarinen nauttii taas terveenä harjoittelusta ja on aloittanut
kilpailukautensa erinomaisesti kansainvälisillä jäilläkin
Urheilijan kokonaiskuorma
taitoluistelun haasteena
Suomi on menestynyt
taitoluistelussa hämmäs
tyttävän hyvin siihen
nähden, miten eri lähtö
kohdista suomalaisnuoret
yrittävät kohti kansainvä
listä huippua esimerkiksi
venäläisiin verrattuna.
Itänaapurissa kansainvälinen 15-vuotias luistelija
harjoittelee kuusi tuntia ja
istuu koulussa kaksi tuntia
päivässä. Hänen opiskelunsa sovelletaan täysin urheilun tarpeiden mukaan.
Samanikäinen suomalainen tulee yleensä harjoituksiin 6 – 7-tuntisen koulupäivän jälkeen, ja illalla kotona
odottaa vino pino läksyjä.
Kokeet tulevat ryppäinä ja
saattavat osua juuri ennen
kauden tärkeimpiä kilpailuja, ja todistukseen tuleva
numero voi olla runsaiden
poissaolojen vuoksi nuoren
todellista osaamistasoa huonompi.
- Joudumme Tapparassakin jatkuvasti painimaan
koulun ja urheilun yhdistämisen kanssa. Se oikein korostui taas syyslomalla, kun
sai valmentaa kahdesti päivässä koulunkäynnistä levänneitä urheilijoita, Susanna Haarala myöntää.
Haaralan mukaan Huippu-urheilun muutostyöryhmän urheilijakeskeisyyttä
korostavista julkilausumista ei ole mitään hyötyä, jolleivät ne johda konkreettisiin toimiin.
- Suomalaiseen kilpaurheiluun täytyy saada sellainen näkymä, että on olemassa taitoluistelun kaltaisia
lajeja, joissa huipulle noustaan hyvin nuorena ja kilpaura saattaa olla ohi, ennen kuin urheilija täyttää
25 vuotta.
- Urheiluakatemian ja liikuntapainotteisten yläasteiden kanssa on aloitettu jo
hyvä keskustelu ja päästy
käytännön järjestelyissäkin
eteenpäin. Taitoluistelun ja
telinevoimistelun kaltaisissa
varhaisen erikoistumisen lajeissa tarpeet ovat kuitenkin
harjoitusmäärien suhteen jo
yläasteella suuremmat kuin
muissa lajeissa. Tässä ikävaiheessa opitaan ne taidot,
joita urheilija uransa aikana
tarvitsee, Haarala sanoo.
Haarala sanoo, että urheilijoiden koulunkäyntiin pitää löytää toimiva järjestelmä, jotta koulunkäynnistä
ei enää tule heille lisää paineita, joita heihin kohdistuu
muutenkin monesta suunnasta.
- Tunnen luistelijat ja uskallan sanoa, että kaikki taitoluistelijat ovat niin tunnollisia, että haluavat hoitaa
kaiken mahdollisimman hyvin, myös koulun! Jos koulu
joustaisi esimerkiksi kasvien keräämisessä niin, että he
voisivat piirtää tietyn määrän kasveja, he kyllä tekisivät sen. Ihmiset oppivat eri
tavoin, ja joku urheilijoistamme on valmis tekemään
kovan työn oppiakseen vaikkapa biologian kasvit piirtämällä ne .
- Koettakaan ei tarvitsisi
välttämättä sijoittaa tiistaiaamuun, jos nuori on maanantai-iltana tullut kilpailumatkalta ulkomailta. Onhan
meillä urheilupainotteisia
kouluja, mutta on tärkeää,
että urheilijan arkeen löydetään muitakin joustoja kuin
ylimääräiset liikuntatunnit
kolmena aamuna viikossa,
Haarala pohtii.
Jenni Saarinen vahvistaa
Haaralan esiin ottamat esimerkit kansainvälisen tason
taitoluistelijan arkipäivään
todellisuudeksi.
- Ei kilpailumatkoilla pysty kokeisiin lukemaan, koska keskittymisestä ei tule
mitään, eikä lukemaansa
muista jälkeenpäin, Jenni
huomauttaa.